Valtteri Kaasinen
Neurologipäivillä tutustutaan HIFU-hoitoon
Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoitoon on viime aikoina saatu uusia vaihtoehtoja. Neurologipäivillä esitellään mm. HIFU-hoito, jolla hoidetaan erityisesti vapinaoireita.
Turun yliopistollisessa sairaalassa on keväällä otettu käyttöön aivojen korkeaenerginen ultraäänihoito eli nk. HIFU-hoito ensimmäisenä pohjoismaisena yliopistosairaalana. HIFU-hoito soveltuu essentiaalisesta vapinasta tai vaikeasta neuropaattisesta hermokivusta kärsiville potilaille. Sillä voidaan hoitaa myös Parkinsonin tautia silloin, kun taudin hallitseva oire on vapina.
”Kiinnostus on ollut suurta. Olemme saaneet jo noin 100 lähetettä, ja hoitoa on annettu 11 potilaalle. Oikein valitulle potilaalle tämä on osoittautumassa hyvin toimivaksi hoitomuodoksi”, kuvailee neurologian professori, ylilääkäri Valtteri Kaasinen.
Neurologipäivillä aiheesta luennoiva Kaasinen korostaa, ettei HIFU-hoito lupaavista tuloksista huolimatta sovellu kaikille.
”HIFU-hoito ei sovellu silloin, jos lääkehoidot ovat vielä kokeilematta. Potilaalla ei myöskään saa olla aivoissa rakenteellisia ongelmia eikä sellaista kalloluun tyyppiä, jota ultraääni ei läpäise kunnolla. Ahtaanpaikankammo voi myös muodostua esteeksi, sillä potilaan tulee olla hereillä magneettikuvausputkessa”, Kaasinen selittää.
HIFU-hoidon ohella Valtteri Kaasinen iloitsee myös muista liikehäiriöiden hoidon uusista kehitysaskeleista, joita on otettu etenkin taudin myöhäisemmän vaiheen hoidossa.
”Yksi tuloillaan olevista laitehoidosta on ihonalainen levodopainfuusiohoito. Se toimii vähän samaan tapaan kuin diabeetikon insuliinipumppu. Infuusiohoidossa Parkinsonin tautia sairastava saa ihonalaisen kanyylin avulla tarvitsemaansa lääkettä. Tämä helpottaa etenkin silloin, kun taudin tila vaihtelee ennakoimattomasti.”
Neurologit tarvitsevat toisiaan
Valtteri Kaasinen pitää Neurologipäiviä ammattikunnan tärkeimpänä koulutustapahtumana Suomessa. Tänä vuonna tapahtumassa on mukana erikoismauste: läsnäolo.
”Odotan ennen kaikkea kollegoiden tapaamista ja keskusteluja. Pitkän koronajakson aikana etäkokoukset tulivat tutuiksi, mutta vuorovaikutus ei niissä ole samankaltaista”, Kaasinen pohtii. Kaasinen tarkkailee Neurologipäivien tapahtumia erityisen tarkasti myös siksi, että Turku ottaa vuoden 2023 alusta vastuulleen Suomen Neurologisen Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät. Samalla se saa tehtäväkseen Neurologipäivien järjestämisen. Turun kaksivuotiselle toimikaudelle osuu myös Helsingissä kesällä 2024 järjestettävä, neurologien eurooppalaisen kattojärjestön EAN:n kongressi.
Valtteri Kaasinen on innostunut, sillä hän kokee SNY:n roolin merkittäväksi.
”Turun toimikauden tärkein tehtävä on nuorten neurologien tukeminen ja kouluttaminen. Meidän tulee luoda alalle laadukas oppimisympäristö ja positiivisuuden kierre, jotta houkuttelemme alan parhaat kyvyt neurologeiksi”, Kaasinen pohtii.
Valintaansa vielä pohtiville nuorille lääkäreille Kaasinen painottaa neurologin ammatin monipuolisuutta.
”Jokaiselle löytyy jotakin. Pohdiskeleva voi keskittyä työhön tutkimuksen parissa. Konkreettisesta ongelmanratkaisusta pitävä löytää haluamansa potilastyöstä tai kuntoutuksesta. Nopeasta toiminnasta pitävä soveltuu parhaiten akuuttihoitoon esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä hoitamaan. Neurologia tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia.”